Elämä heittelee

Vernerin tarina jatkuu.

Edes parhaat lääkärit eivät saaneet Vennua parempaan kuntoon Vaasan sairaalassa. Lääkärit päätti lopulta lähettää Verneri Turkuun lastenteholle lanssi kyydillä. Edessä oli piiiiiitkä sairaala jakso Turun U sairaalassa. Ensin Turkuun lähti mummi, Vernerin tueksi. Mieheni oli silloin keikka muusikko ja siis keikalla. Itse jäin kotiin hoitamaan toista lasta. Onneksi siskoni lupasi ottaa Adalmiinan hoitoonsa,siksi aikaa kun oltiin Turussa.

Eka kertaTurun sairaalassa Verneriä katsomassa,oli järisyttävä. Miten niin pieneen mieheen olikin saatu mahtumaan niin paljon piippaavaa laitetta ja letkuja. Seuraavat viikot olivat todella raskaita. Siinä vaiheessa lääkäritkään eivät tienneet diagnoosia, sen tarkemmin kun Vaasassakaan. Kerrottiin vain että Vennulla on määrittelemätön autoummuuni sairaus. Verneri ei vieläkään ollut tullut tajuihinsa.  Odottaminen oli niin musertavaa ja turhauttavaa. Päivät kulki ohi hitaasti tunnit oli raskaita. Kolme viikkoa vierähti Vernerin vierellä. (Yöt saatiin olla sairaala majoituksessa❤) Eräänä aamuna mentiin jälleen Vennua katsomaan. Siellä se killitteli silmät unimuruissa,mutta epäilemättä hereillä. Meidän SuperVennu uskomaton ihmepoika otettiin vielä samana päivänä pois hengityskoneesta ja siirryttiin vain happiviiksiin. Iltapäivällä Vernerille tuotiin jätskiä, jota hän söi hiukan hämillään. Viikon verran Verneri joutui pitämään happiviiksiä. Monet lääkärit kävivät katsomassa Vennun edistymistä ja kaikki ihanat hoitajat ihastuivat Verneriin. Vasen käsi ja jalka oli pahasti spastisia eivätkä liikkuneet(oikea puoli liikkui vähäsen)  Eikä pää  tahtonut kääntyä vasemmalle. Kolme viikkoa vielä Turussa tutkittiin ja alettiin fyssaroinnit ja vihdoinkin koitti se päivä kun saatiin lähteä takaisin Vaasaan lanssi kyydillä mutta viellä lastenosastolle muutamaksi viikkoa. Kesä oli parhaimillaan ja oltiin paljon ulkona Vennun Ja Adalmiinan kanssa (kierrettiin sairaalaa ympäri) Vihdoinkin tuntui elämän rullaavan oikeaan suuntaan. Vernerille tehtiin myös mahtavat robotti käsi ja jalka(tuet) jotka pitivät ne oikeissa asennoissa.  Myös puhe ja toimintaterapia alkoi käydä sairaalassa lähes päivittäin. Puolitoista viikkoa sairaalassa ja sitten saatiin muutaman tunnin kotilomia. Viikkon päivät käytiin päivisin kotona ja lopulta Verneri oli valmis kotiutettavaksi. Koko kesä meni sairaaloissa kiertäen. Mutta kuitenkin poika oli tullut kotii.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *